Vaasan kansainvälisessä näyttelyssä kävimme huhtikuussa kera Hetan ja Ristin. Welssejä oli peräti 22, tuomarina Peter Berchtold.
Hieman itselle yllätyksena nartut voitti meidän Risti ja Heta oli PN 3! Erityisesti mainittakoon, että Kari esitti Ristin PN-kehässä :) Minulla alkaa olla hyvä handleri kotona.
Toukokuun lopussa oli vuorossa Kiuruveden ryhmänäyttely Hetan kanssa. Helppoa ja rentoa on pelkän veteraanin kanssa käydä näyttelyissä, ei tarvitse kehään menoa jännittää.
Kiuruvedellä oli 18 welssiä, tuomarina Anna-liisa Heikkinen, joka valitsikin meijän veteraanin rodun
parhaaksi. Heta oli myös BIS-vet 2.
Toukokuun toinen päivä oli ryhmänäyttely Oulaisissa. Sinne olin ilmoittanut Hetan ja Noppa oli mukana ihan vain opettelemassa. Welssejä oli vain yhdeksän, tuomarina Kärdi Maret. Heta oli vet-ROP ja ROP sekä BIS-vet 4.
Seuraavana päivänä oli vuorossa Haapaveden kotinäyttely, welssejä 12, tuomarina Hannele Jokisilta ja paikalla perinteinen tuuli ja jäätävä kylmyys. Ei voi kyllä kotinäyttelyn olosuhteita kehua!
Heta oli ROP-vet ja PN 3.
Ryhmäkilpailuja odotimmekin kotona lämpimässä:
Heta oli ROP-vet ja PN 3.
Ryhmäkilpailuja odotimmekin kotona lämpimässä:
Lämpimässä sohvassa lepäily teki hyvää ja kuinka ollakaan Heta oli upeasti BISvet1!!
Sitten olikin näyttelytaukoa ja kesäkuussa kävimme Springerspanieliyhdistyksen päänäyttelyssä Karkussa. Sieltä ei meille varsinaisesti menestystä tullut, Heta oli veteraanien neljäs ilman SAta. Mukana oli meijän pikkuinen karhukoirahankintamme Teilojan Wilja.
Pentuluokkaan osallistui hienosti Leenan pentu Vilja, oli pentujen toinen, sai KPn.
Ihan huipuinta oli, että koko näyttelyn voitti Viljan (eli L-pentueen) isä Benton Jamaican Me Crazy l. Remu!! Ihan tuntui siis, että omat voitti. On kakaroilla vaan huippuhieno iskä!
Kuvassa komea Remu ja kaunis tyttärensä Vilja.
Avoimessa luokassa kisasi Leenan vanhempi kaunis tytär Taika. Taika oli hienosti avoimen luokan neljäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti